Vihreän siirtymän voittokulku tai lopahdus?

Tulevaisuusselonteossa vihreä siirtymä nähdään keskeisenä tekijänä kestävän talouden ja yhteiskunnan rakentamisessa. Selonteko esittelee neljä vaihtoehtoista kehityskulkua vihreälle siirtymälle, jotka vaihtelevat laajasta ja oikeudenmukaisesta onnistumisesta täydelliseen epäonnistumiseen. Siirtymä voi onnistua vain, jos ilmastotavoitteiden rinnalla huomioidaan myös muut ympäristö- ja luontovaikutukset, taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Vihreä siirtymä strategisessa toimintaympäristöanalyysissa (kuva: Virpi Oinonen)

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on juuri julkaistu. Kirjoitin aiheesta Näkökulma-kirjoituksen ympäristöministeriön sivuille. Siinä avaan selonteon taustoja ja tarkastelen sitä erityisesti planetaaristen rajojen näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa puolestaan peilaan selonteon sisältöä vihreän siirtymän kontekstiin.

Vihreä siirtymä osana toimintaympäristöanalyysia

Tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi julkaistiin jo marraskuussa 2024. Siinä tunnistettiin 26 muutostekijää, joista yksi on vihreä siirtymä.

Analyysissa todetaan, että vihreä siirtymä on keskeinen ajuri elinkeinoelämän uudistumisessa kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Kasvu ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Analyysi korostaa myös, että luonnonvarojen ylikulutus on keskeinen ajuri niin ilmastonmuutokselle kuin luontokadolle – ja että suomalaiset ovat maailman eniten kuluttavien joukossa.

Vihreälle siirtymän vaihtoehtoiset kehityskulut

Toimintaympäristöanalyysin pohjalta tunnistettiin Suomen tulevaisuuteen kriittisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä, ja luotiin niille vaihtoehtoisia kehityskulkuja vuoteen 2045. Yksi tekijöistä oli vihreä siirtymä, jolle hahmoteltiin neljä kehityskulkua:

Vihreän siirtymän voittokulku: siirtymä etenee laajasti monissa maissa. Se on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ja vahvistaa luontopääomaa, eikä tuota talouteen hyvinvointitappioita.
Vihreään siirtymään teknologia edellä: uudet teknologiat skaalautuvat nopeasti. Suuryritykset toteuttavat merkittäviä paradigmamuutoksia, avaruusalan innovaatiot ovat keskeisiä vihreän siirtymän toteutumisessa ja kiertotalous on talouden valtavirtaa. Fuusioenergiasta on kehittynyt turvallinen ja kestävä energianlähde. Osa maista hyötyy siirtymästä, kun taas toiset ajautuvat kurjistumiskehitykseen.
Hidas vihreä siirtymä: edistystä tapahtuu hajanaisesti ja valikoivasti. Eri blokit ja alueet painottavat omia etujaan ja soveltavat paikallisia ratkaisuja. Uusien teknologioiden käyttöönotto ei skaalaudu riittävästi, ja energiasiirtymä toteutuu pääosin pienimuotoisena, alueellisesti.
Vihreän siirtymän alamäki: siirtymä pysähtyy, on luovutettu. Usko vihreän siirtymän mahdollisuuksiin on lopahtanut ja toimille ei ole myöskään poliittista tukea.

Vihreä siirtymä eri skenaarioissa

Selontekotyössä rakennetut skenaariot kutovat yhteen kaikkien epävarmuustekijöiden vaihtoehtoiset kehityskulut. Ne täten muodostavat systeemisiä kokonaiskuvia vuodesta 2045. Skenaariot ovat Yhteistyön maailma, Teknojättien maailma, Blokkien maailma ja Murtuva maailma.

Skenaariot mukailevat vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Yhteistyön maailmassa kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on vahvistunut ja globaaleja ongelmia on saatu ratkaistua – vihreä siirtymä etenee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Teknojättien maailmassa oikeudenmukaisuus ei kukoista, mutta energiantuotanto on mullistunut ja uuden sukupolven energiatuotanto on käytössä. Blokkien maailmassa kilpaillaan resurssien hallinnasta, teknologiasta ja geopoliittisesta vaikutusvallasta – vihreän siirtymän toimet eivät skaalaudu. Murtuvassa maailmassa ympäristöongelmat ovat johtaneet konflikteihin, joita ei pystytä ratkomaan – vihreä siirtymä ei etene.

Vihreän siirtymän tulee olla aidosti kestävää ja oikeudenmukaista

Selonteossa tunnistetaan myös toimia, jotka ovat välttämättömiä skenaariosta riippumatta – niin sanottuja ’must-win battles’. Yksi näistä on aidosti kestävä ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä. Oikeudenmukaisiksi ja hyväksyttäviksi koetut investoinnit vihreään siirtymään ovat keskeisiä myös huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lisäksi selonteko korostaa, että siirtymän onnistuminen edellyttää tiiviimpää politiikkalohkojen välistä koordinaatiota sekä aktiivista vaikuttamista EU-tason sääntelyyn.

Vihreän siirtymän onnistumisen avaintekijät

Tulevaisuusselonteko tunnistaa, että vihreään siirtymään liittyy merkittäviä haasteita luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Jos siirtymä toteutetaan hallitsemattomasti, se voi se voi lisätä sekä uusiutuvien että uusiutumattomien luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Myös kilpailevat maankäytön muodot ja niistä syntyvät konfliktit voivat muodostua merkittäväksi esteeksi siirtymän onnistumiselle.

Vihreän siirtymän onnistuminen ei ole itsestäänselvyys – se vaatii määrätietoista, oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää toimintaa. Nyt tehtävät päätökset määrittävät, millä polulla Suomi ja maailma kulkevat kohti vuotta 2045.

Kirjoittaja

Laura Höijer, tutkimusjohtaja, ympäristöministeriö

Laura Höijer työskentelee ympäristöministeriössä tutkimusjohtajana ja vastaa myös ministeriön ennakointitoiminnasta.