Teollisuuden energiankäytön tehottomuus: Mitä on muuttunut?
Kirjoitin maaliskuussa 2024 tähän blogikirjoitussarjaan Energiatehokkuusdirektiivistä (EU) 2023/1791, joka on keskeinen osa Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Direktiivi on osa laajempaa 55 valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (1). Päästäksemme tähän tavoitteeseen energiatehokkuuden parantaminen on olennainen keino, ja niinpä direktiivissä asetetaan jäsenvaltioille sitovat tavoitteet loppuenergian käytön vähentämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä jäsenmaiden on vähennettävä loppuenergian kulutusta vähintään 11,7 prosenttia verrattuna vuoden 2020 ennusteeseen.
Teollisuuden rooli energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa on ratkaiseva. Teollisuus kuluttaa edelleen suuren osan Euroopan energiasta, vuonna 2024 energiankulutus oli 64,5 prosenttia EU:ssa. (2) Lisäksi energiankäyttö on monin paikoin tehottomasti hallittua. Tehottomuutta syntyy useista eri syistä: laitteistot ovat vanhentuneita, prosessien mitoitus ei vastaa nykyisiä tarpeita ja järjestelmien hallinta perustuu hajanaiseen tai puutteelliseen mittarointiin. Höyryn ja paineilman vuodot, hukkalämmön hyödyntämättä jättäminen ja turhaan käyvät koneet aiheuttavat huomattavia energiahäviöitä. Lisäksi monia tuotantoprosesseja ohjataan staattisesti, jolloin energiankulutus ei mukaudu tuotantotarpeen mukaan.
Saadaksemme kehitettyä energiatehokkuutta tarvitaan systemaattista energiankäytön hallintaa. Kansainvälinen ISO 50001 -standardi tarjoaa rakenteen, jonka avulla organisaatiot voivat analysoida energiankäyttöään, asettaa tavoitteita ja seurata jatkuvaa parantamista. (3) Standardin keskiössä on energiaperusteen määrittely, jonka avulla tunnistetaan merkittävimmät energiankäyttökohteet ja niihin liittyvät suorituskykymittarit. Energiankäytön seurantaa tehdään reaaliaikaisesti, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin poikkeamiin ja kulutuksen optimoinnin. ISO 50001 on yhteensopiva muiden hallintajärjestelmien, kuten laadunhallintaan (ISO 9001) ja ympäristöasioihin (ISO 14001) liittyvien standardien kanssa, mikä helpottaa sen käyttöönottoa erityisesti isoissa teollisuusorganisaatioissa.
Energiakatselmuksia voidaan tehdä EN 16247 -standardin mukaisesti (4). Nämä katselmukset tarjoavat erityisesti pk-yrityksille keinon tunnistaa energiansäästömahdollisuuksia ilman, että koko energianhallintajärjestelmää tarvitsisi ottaa käyttöön. Suomessa energiakatselmuksia tukevat myös vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset, joissa yritykset sitoutuvat säästötavoitteisiin ja saavat tarvittaessa asiantuntija- ja taloudellista tukea toimenpiteiden toteuttamiseen.
Teknologinen kehitys tukee energiatehokkuuden parantamista monin tavoin. Lämmön talteenottojärjestelmät mahdollistavat prosesseissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen uudelleen, esimerkiksi lämmityksessä. Digitalisaation avulla energiankulutusta voidaan ohjata älykkäästi esimerkiksi anturoinnilla, data-analytiikalla ja digitaalisen kaksosen (digital twin) teknologian avulla. Nämä mahdollistavat yksityiskohtaisen prosessianalyysin sekä ennakoivan kunnossapidon. Näillä voidaan tunnistaa epäoptimaalisia toimintoja ja säätää prosesseja lähes reaaliajassa energiankulutuksen ja tuotannon tarpeen mukaan.
Pelkästään laiteinvestoinneilla ei muutoksia tehdä, vaan tarvitaan myös teollisuuden henkilöstön osaamista ja sitoutumista. Henkilöstön koulutus ja osallistaminen on välttämätöntä, jotta energiatehokkuutta voidaan parantaa käytännössä. Kun henkilöstö ymmärtää energiatehokkuuden merkityksen ja osaa tunnistaa energiahävikkiä arjessaan, syntyy edellytykset pysyvälle muutokselle. Yritysjohdon rooli on erityisen tärkeä, sillä ilman strategista sitoutumista ja resurssien osoittamista energiatehokkuus jää helposti toissijaiseksi tavoitteeksi. Tarkasteltaessa ISO50001 -standardin käyttöönottoa, on Suomi vielä hyvin alkuvaiheessa, sillä vuonna 2023 oli Suomeen sertifioitu 55 sertifikaattia. (5)
Energiatehokkuuden parantaminen on myös taloudellisesti järkevää. Vaikka alkuinvestoinnit voivat olla merkittäviä, maksaa investoinnit itsensä usein nopeasti takaisin. Energiankäytön optimointi on tärkeä osa laajempaa siirtymää kohti kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuden lisäksi myös materiaalitehokkuuden merkitys nousee. Kun materiaaleja kierrätetään ja käytetään uudelleen, vähenee tarve uusille raaka-aineille ja sitä kautta myös tuottamiseen tarvittava energiankulutus. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli-, aurinko- ja biokaasuenergian, hyödyntäminen vähentää entisestään teollisuuden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja tukee ilmastotavoitteita.
Yhteiskunnallisella tasolla energiatehokkuuden edistämistä ei pitäisi nähdä enää pelkkänä ympäristöpoliittisena tavoitteena, vaan se pitäisi nähdä myös olennaisena osana taloudellista kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja kestävää kehitystä. Kun teollisuus käyttää energiaa tehokkaammin, se paitsi pienentää hiilijalanjälkeään myös vahvistaa toimintansa resilienssiä muuttuvassa maailmassa. Energiatehokkuuden parantamisen voi ja pitää nähdä sekä mahdollisuutena että myös välttämättömyytenä. Sen avulla rakennamme resurssiviisasta ja kestävää tulevaisuutta.
Lähteet
- 55-valmiuspaketti, Eurooppa-neuvosto, haettu 19.5.2025 osoitteesta https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/fit-for-55/
- Electricity and gas: 64.5% of industrial final energy use, haettu 19.5.2025 osoitteesta https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/w/ddn-20240513-1
- ISO 50001 Energianhallinta, haettu 19.5.2025 osoitteesta https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/iso-50001-energianhallinta/
- SFS-EN 16247-1:2022, Energiakatselmukset. Osa 1: Yleiset vaatimukset, haettu 19.5.2025 osoitteesta https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/1/1323803.html.stx
- ISO Survey 2023 results – number of certificates and sites per country and the number of sectors overall, haettu 19.5.2025 osoitteesta https://www.iso.org/committee/54998.html?t=KomURwikWDLiuB1P1c7SjLMLEAgXOA7emZHKGWyn8f3KQUTU3m287NxnpA3DIuxm&view=documents#section-isodocuments-top
Kirjoittaja
Matti Rahko
Tekniikan Tri Matti Rahko, Oulun Ammattikorkeakoulu, toimii valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.