Teollisuuden energiankäytön tehottomuus: Kohti kestävää ja energiatehokasta liiketoimintaa
Energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2023/1791, joka tuli voimaan 10.10.2023 edellyttää EU:ssa ja Suomessa tehtäväksi toimia, koska energiatehokkuus on keskeinen toiminta-ala, jota ilman EU:n talouden hiilestä irtautumista ei voida saavuttaa.
EU:n vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteen nostaminen voi laskea energian hintoja. Se voi olla myös ratkaisevan tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle yhdessä sähköistämisen, vedyn ja muiden vihreän siirtymän kannalta tarpeellisten teknologioiden lisäämisen ja käyttöönoton kanssa. Energiatehokkuus voi vähentää uuden sähköntuotantokapasiteetin tarvetta sekä varastointiin, siirtoon ja jakeluun liittyviä kustannuksia.
Energiatehokkuuden parantaminen teollisuudessa on kriittistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Teollisuuden energiankäytön tehottomuuteen liittyy monia tekijöitä. Laitteet ja prosessit eivät ole optimoituja energiankäytön näkökulmasta, mikä johtaa tarpeettomaan energian kulutukseen. Esimerkiksi vanhentuneet moottorit, pumput ja lämmönsiirtimet voivat käyttää merkittävästi enemmän energiaa kuin energiatehokkaammat mallit. Lisäksi prosessien ilmanpainevuodot, lämpöhäviöt (muun muassa höyryn vuodot ja jäähdytysvesien lämpö), ovat merkittäviä energian hukan lähteitä.
Energiatehokkuuden parantamiseksi on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja hyödyntää nämä potentiaaliset hukat. Energianhallintajärjestelmät, mitä ISO 50001 määrittelee, voivat auttaa teollisuuslaitoksia tunnistamaan, seuraamaan ja hallinnoimaan energiankäyttöään tehokkaammin. Siinä esitetään vaatimukset energiankulutuksen ja energiatehokkuuden määrittämiseksi, hallitsemiseksi ja parantamiseksi. Se sisältää muun muassa energiankulutuksen seurannan reaaliajassa, mikä mahdollistaa nopeat toimenpiteet poikkeamien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.
Teknologiset innovaatiot ja prosessien optimointi ovat avainasemassa energian hukan minimoinnissa. Muun muassa lämmön talteenottojärjestelmät voivat vähentää merkittävästi energian tarvetta lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödyntämällä prosessien tuottamaa hukkalämpöä. Samoin digitalisaatio ja älykkäät ohjausjärjestelmät mahdollistavat prosessien hienosäädön energiatehokkuuden maksimoimiseksi.
Tehokkuuden parantamiseksi ja hukkien minimoinniksi tarvitaan kuitenkin sekä teknologisia että käytännöllisiä toimenpiteitä. Tähän kuuluvat investoinnit uuteen teknologiaan, henkilöstön koulutus energiatehokkuuden parantamiseksi ja energianhallintajärjestelmien käyttöönotto (ISO 50001). Siirtyminen kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa edellyttää myös materiaalitehokkuuden parantamista. Materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät raaka-aineiden tarvetta ja siten niihin liittyvää energiankulutusta. Uusiutuvien energialähteiden kuten aurinko- ja tuulienergian käyttöönotto vähentää teollisuuden riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, alentaen samalla kasvihuonekaasupäästöjä.
Meidän täytyy käyttää monia keinoja tehdäksemme teollisuuden energiankäytöstä tehokkaampaa. Tähän kuuluvat uusien teknologioiden käyttöönotto, parempien toimintatapojen opettelu ja ihmisten käyttäytymisen muuttaminen. Kun teemme näin, autamme paitsi ympäristöä myös yrityksiä säästämään rahaa, koska yritykset käyttävät vähemmän energiaa. Lisäksi, kun käytämme vähemmän energiaa ja siirrymme käyttämään uusiutuvia energialähteitä, otamme askeleita kohti yhteiskuntaa, jossa käytämme luonnonvaroja viisaasti ja vähennämme haitallisia päästöjä ilmakehään.
Kirjoittaja
Matti Rahko
Tekniikan Tri Matti Rahko, Oulun Ammattikorkeakoulu, toimii valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.