Paikalliset kiertotalousratkaisut tiennäyttäjinä globaalien ympäristöuhkien torjunnassa
Planetaarinen kolmoiskriisi, eli ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttama globaali ympäristönmuutos uhkaa koko maapallon nykyisen kaltaista elinkelpoisuutta. Kolmoiskriisin ongelmien ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti etsitään keinoja YK:ssa ja Euroopan tasolla EU:n toimielimissä ja ohjelmissa. EU:ssa tehtävät päätökset heijastuvat myös kansalliseen päätöksentekoon ja näin ollen Suomikin joutuu omalta osaltaan kantamaan kortensa kekoon sekä kansallisesti että osana EU:n kokonaisuutta. Maaliskuussa 2020 komissio antoi Kiertotalouden toimintasuunnitelman, joka on yksi keino toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Tähän pohjautuen vuonna 2021 tehtiin Suomen valtioneuvostossa periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta, jossa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan ja toteutetaan poikkihallinnollinen kiertotalouden edistämisohjelma toteutumisen seurantaan tarvittavine mittareineen.
Osana kiertotalouden toimenpiteiden edistämistä perustettiin kiertotalouden green deal -ohjelma, jossa vapaaehtoisia strategisia sitoumuksia tekevät julkiset ja yksityiset toimijat sitoutuvat vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja asettamaan vaikuttavia tavoitteita edistämään vähähiilistä kiertotaloutta. Sitoumuksilla halutaan vähentää raaka-aineiden käyttöä, pidentää materiaalien ja tuotteiden käyttöikää, lisätä ympäristöä vähemmän kuormittavia ja luontopääomaa vahvistavia vaihtoehtoja sekä kehittää uusia, kiertotalouden mukaisia toiminta- ja liiketoimintamalleja. Green deal -sitoumuksia voivat tehdä yritykset, toimialajärjestöt, kunnat ja maakunnat. Luonnonvarojen kulutuksen ja niistä saatavan taloudellisen lisäarvon nostamisen näkökulmasta keskeisimmät muutostarpeet ja kiertotalouden green dealin toimet liittyvät rakennettuun ympäristöön, teollisuuteen, kestävään kulutukseen ja liiketoimintaan, energiajärjestelmään ja ruokaketjuun. Ensimmäiset green deal -sitoumuksen tehneet yritykset ja julkisen sektorin toimijat ovat asettaneet vaikuttavia tavoitteita ja sitoutuneet toimiin, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta. Yritysten näkemyksiä kiertotalousratkaisuista ja niiden tuomista mahdollisuuksista tuotekehityksessä sekä kierrätysmateriaalien uusiokäytössä kuultiin rohkaisevia esimerkkejä Kansallisen kiertotalousohjelman järjestämässä, kiertotalouden luomia kilpailuetuja valottavassa tilaisuudessa Helsingin musiikkitalossa 4.12.2024.
Kolmoiskriisi on globaali uhka, mutta kuten monen muunkin maailmanlaajuisen kriisin tapauksessa myös ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat ongelmia, joiden ratkaisemisessa tarvitaan pieniä, monien yksittäisten toimijoiden tekemiä toimenpiteitä. Green deal -sitoumukset ovat tästä hyvä esimerkki, yksittäiset toimenpiteet avaavat tietä kohti kokonaisvaltaista vähenevää raaka-aineiden käyttöä ja vähähiilistä kiertotaloutta.
Kirjoittaja
Vesa Joutsjoki
Vesa Joutsjoki toimii Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana ja Valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana teemassa Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.