Ilmastokestävät pientaloalueet -hankkeessa etsitään tasapainoa tiivistämisen ja kaupunkivihreän välillä
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään sitä, että oma pihasi voisi olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen haasteisiin? Kaupunkien tiivistyessä piha-alueet kutistuvat, mutta niiden merkitys ilmastokestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä vain kasvaa. Ilmastokestävät pientaloalueet -hankkeessa tutkitaan milloin piha käy liian pieneksi täyttääkseen nämä vaatimukset – ja miten voimme säilyttää kaupunkivihreän myös tiivistyvässä ympäristössä.
Kaupunkisuunnittelussa on enenevissä määrin tarpeen painottaa ilmastotavoitteita sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia, mutta taloudellista kestävyyttä ei voida ohittaa. Kaupunkirakenteen tiivistäminen nähdään keskeisenä ratkaisuna taloudellisesti kestävän kaupungin luomisessa. Tiivistäminen kohdistuu usein kuitenkin puistoihin ja erilaisille piha-alueille, jolloin menetetään osa hyvinvointia ja ilmastonkestävyyttä ylläpitävää kaupunkivihreää. Ilmastokestävät ratkaisut vaativat pihoilla tilaa ja kaupunkien tiivistyessä väistämättä herääkin kysymys siitä, milloin rakentaminen on liian tiivistä, ja missä kulkee se raja, jolloin pihasta tulee liian pieni täyttääkseen ilmastokestävyyden vaatimukset. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hanke pureutuu tähän ongelmaan. Hankkeessa etsitään tasapainoa tiiviin rakentamisen ja vihreän säilyttämisen välillä, jotta pientaloalueet voivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja parhaillaan jopa hillitä sitä. Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti ja hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeessa halutaan tuoda esiin myös asukkaiden näkökulma tiivistyvään kaupunkirakenteeseen.Hanke käynnistyi kyselyllä, jonka avulla kartoitettiin pientalopihojen nykyisiä käyttötapoja sekä erilaisten pihalle sijoittuvien toimintojen tilan tarpeita. Kyselyn avulla tutkimusryhmä päivittää nykyiset pihamitoitukset huomioimaan asukkaiden näkökulman ja yhdistää tulokset kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteisiin.
”Pihan käyttötavat vaihtelevat suuresti käyttäjien iän ja harrastusten mukaan, mutta yritämme hankkeessa muodostaa yleiskuvan nykyaikaisesta pihan käytöstä. Selvitämme kyselyllä ensin, mitä pientaloasujat tekevät pihoillaan ja johdamme sitten tunnistetuista toiminnoista konkreettisia neliöitä. Näin pystymme ottamaan tiivistämiskeskusteluun mukaan myös asukkaiden käytännön tarpeista nousevat tilatarpeet.”, kuvailee hankkeen projektipäällikkö Outi Tahvonen.
Hankkeessa tutkitaan lisäksi kolmea erilaista menetelmää, joiden avulla kaupunkisuunnittelijat voivat ohjata pientaloalueen ekologista luonnetta: viherkerroin, läpäisemättömien pintojen määrän rajoittaminen sekä 3-30-300-linjaus. Viherkertoimien avulla voidaan tonteille määrittää tavoitetaso, jossa ulkotiloissa on tarvittava määrä erilaisia viherelementtejä tontin kokonaisalaan suhteutettuna. Läpäisemättömien pintojen määrää rajoittaessa esimerkiksi asemakaavassa voidaan määrätä, missä ja kuinka paljon läpäisemätöntä pintaa voidaan kiinteistöllä käyttää. 3-30-300-linjauksella tavoitellaan sitä, että kaavoitetuilla alueilla jokaisen asunnon ikkunasta tulisi näkyä kolme puuta, kussakin kaupunginosassa olla 30-prosenttinen latvuspeittävyys ja jokaisella asukkaalla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.
”Joensuussa ollaan ottamassa käyttöön viherkerroinmenetelmää, koska varsinkin keskustassa on huolestuttu vihreän katoamisesta. Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista nimen omaan Joensuussa onkin saada lisää tuntemusta viherkertoimen vaikuttavuudesta osana kaupunkisuunnittelua.”, sanoo hankkeessa työskentelevä Joensuun kaupungin maankäytön suunnittelija Minna Tolvanen.
Teorian on oltava aina sidoksissa käytäntöön. Ilmastokestävät pientaloalueet -hankkeessa teoriaa viedään käytäntöön eri suunnittelutasoilla. Pientaloalueiden suunnittelun ja kaavoituksen avuksi kehitetään kestäviin ratkaisuihin tähtääviä menetelmiä ja ohjeistuksia. Tämän ylimmän suunnittelutason lisäksi on hankkeessa haluttu ottaa mukaan myös pientaloalueiden asukkaat ja selvittää tapoja, miten he voivat omien toimiensa kautta edistää ilmastokestävyyttä pihoillaan.
Asukkaille tietoa jaetaan esimerkiksi pihavalmennuksissa. Niihin sisältyy vierailut osallistujien omilla pihoilla jakamassa tietoa ilmastokestävistä ratkaisusta ja antamassa konkreettisia vinkkejä kestävistä toteutus- ja hoitotavoista.Pihavalmennuksella tavoitellaan osallistujien pitkäkestoista opastamista ilmastoviisaiden tekijöiden äärelle ja sitä voidaan ajatella kuntosaleilta tutun personal trainer -toiminnan vastinparina pihaharrastukseen.Samalla tutkitaan, miten tietoa saadaan parhaiten jaettua ja minkälaisia toimenpiteitä ihmiset ovat valmiita omilla pihoillaan tekemään. Ilmastokestävien pientaloalueiden suunnittelu on tasapainottelua tiiviin rakentamisen ja viherpeitteisyyden säilyttämisen välillä. On tärkeää tunnistaa ne raja-arvot, joiden puitteissa piha-alueet voivat edelleen toimia kaupunkien ilmastonkestävinä ja ekologisesti merkittävinä osina. Ilmastokestävät pientaloalueet -hanke antaa arvokasta tietoa ja konkreettisia ratkaisuja, jotka voivat auttaa kaupunkisuunnittelijoita ja asukkaita tekemään päätöksiä, jotka tukevat kestävää tulevaisuutta.
Kirjoittaja
