Uusia ratkaisuja kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen
Vanhoilta kaatopaikoilta vapautuvan metaanin talteenottoon ja käyttöön etsitään uusia ratkaisuja. Aiheeseen pureudutaan valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus (KAJASTUS) -hankkeessa, jonka tavoitteena on pidentää kaatopaikkakaasun hyödyntämisaikaa.
Jätehuolto kuului vuonna 2020 kolmen suurimman metaanipäästölähteen joukkoon yhdessä maatalouden ja energiasektorin kanssa, kertovat Euroopan komission alaisen Eurostatin tilastot. Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden vastuulla olevilta loppusijoitusalueilta vapautuu koko Suomessa vuosittain noin 12 000 tonnia voimakkaana kasvihuonekaasuna tunnettua metaania.
Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään.
Soihdutus hukkaa energian taivaan tuuliin
Jäteyhtiöt käsittelevät ja hyödyntävät kaatopaikkakaasua eri tavoin. Osa yhtiöistä toimittaa kaatopaikkakaasua esimerkiksi paikallisen energiayhtiön tai muiden yritysten sähkön- ja lämmöntuotantoon tai hyödyntää sitä itse. Osa soihduttaa eli polttaa kaasua soihdussa.
Soihduttaminen muuttaa kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä vähentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Samalla kaasun potentiaali energianlähteenä karkaa kuitenkin taivaan tuuliin. Hankkeessa halutaankin kehittää koko Suomeen toimivia työkaluja kaatopaikkakaasun tehokkaaseen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Tieto kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä on ollut pirstaloitunutta. Nyt se kootaan yhteen kaikkien käyttöön.
Uusia työkaluja kaikkien käyttöön
Hankkeen aikana laaditaan mittaus- ja säätötyökalu kaatopaikkakaasun talteenottoon sekä mallinnustyökalu kaatopaikkakaasun syntyyn. Molemmat työkalut tulevat jäteyhtiöiden vapaasti hyödynnettäväksi, ja niiden käyttöön myös koulutetaan. Työkalujen yksi tarkoitus on myös antaa jäteyhtiöille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa kaatopaikkakaasupumppaamoiden säätöjä ja mallinnuksia itse ostopalvelujen sijaan. Uusilla työkaluilla edistetään kaatopaikkakaasun tehokkaampaa talteenottoa ja hyödyntämistä sekä kestävää energiantuotantoa, mitä kautta myös jätehuollon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Mittaus- ja säätötyökalulla tähdätään etenkin kaatopaikkakaasun laadun ja määrän kasvattamiseen keräystä tehostamalla, kun taas mallinnustyökalu helpottaa etenkin kaatopaikkakaasuun liittyvien investointipäätösten tekemistä. Työkalujen ensimmäiset kenttätestit tullaan tekemään keväällä 2026 ja varsinaiset laajemmat pilotit kesän 2026 aikana kaikissa hankkeessa mukana olevissa jäteyhtiöissä.
Piloteista käytännön kokemusta
Hankkeen ensimmäiset pilotit ovat valmistuneet. Pilotit toteutettiin Jätekukon ja Kiertokaaren toimesta ja niissä pilotoitiin kastelujärjestelmän toimivuutta sekä hydrolyysikaasun puhaltamista käytöstä poistettuun ja maisemoituun jätetäyttöön. Pilottiraportit löytyvät muiden julkaisuiden ohessa hankkeen kotisivuilta.
Hankkeen aikana tullaan tekemään yhteensä noin yhdeksän pilottia, jotka toteutetaan eri jäteyhtiöissä. Piloteissa testataan muun muassa pumppaamoiden hukkalämmön hyötykäyttöä, kaatopaikkojen vuotojen tarkempaa mittaamista sekä työkalujen toimintaa.
Verkostoituminen ja näkyvyys suuressa roolissa
Hankkeessa panostetaan merkittävästi myös verkostoitumiseen ja näkyvyyteen. Näkyvyyttä pidetään yllä laajalla tiedottamisella ja hanke-esittelyillä muun muassa erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa.
Verkostoitumista taas toteutetaan esimerkiksi perustettavan kaatopaikkakaasufoorumin ja -työryhmän avulla. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä valtakunnallinen kaatopaikkakaasufoorumi ja -työryhmä toimii asiantuntijaelimenä jätehuoltoyhtiöille, yrityksille ja muille alan toimijoille. Foorumin ja työryhmän toiminnasta tulee vastaamaan Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.
Foorumin ja työryhmän tarkoitus on tarjota alan uutiskirjeitä, neuvontaa ja mahdollisuuden työryhmätoimintaan sekä toteuttaa edunvalvontaa. Foorumin jäseneksi pääsee liittymään osoitteessa biokierto.fi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR-rahoitteista KAJASTUS-hanketta vetää Oulun seudulla toimiva kunnallinen jäteyhtiö Kiertokaari Oy. Kaksivuotisen hankkeen osatoteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kuopion alueella toimiva Jätekukko Oy sekä varsinaissuomalaisten kuntien omistama Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) Oy.