Ilmastonmuutos ja vesien suojelu
Jokivesien kestävä hoito vaatii vesien laadun jatkuvaa seurantaa
Jokivesien kestävä hoito vaatii valpasta vesien likaantumisen seurantaa, joka uhkaa potentiaalisesti ekologisia yhteisöjä. WHO:n asettamat turvalliset pitoisuusrajat juoma- ja kasteluvedelle asettavat jokivesien käytölle esim. Pakistanissa rajat, joita voidaan arvioida vesien fysiokemiallisten parametrien avulla.
Kaupunkien vesistöt heikkenevät ulkopuolisten stressitekijöiden vaikutuksesta. Vesivarantoja uhkaavat väestönkasvu, muutokset maankäytössä, sosioekonominen kehitys ja ilmastonmuutos. Kaupunkivesistöjen saastumisriskiä voidaan arvioida esim. Intiassa tarkastelemalla yhdessä jätevesiä, virkistystä, maataloutta, vesivarantojen kokoa, kuljetusta, teollisuutta ja kasvipeitettä. Tarkastelu mahdollistaa avoimen datan käytön ja kenttätutkimukset työkalulla, jonka avulla ekosysteemin arviointi tapahtuu nopeasti.
Ääriolosuhteet vaikuttavat enenevässä määrin kaupunkien vesihuoltoon. Kiinassa kaupunkien vesihuoltoa tarkastellaan paikallisella, urbaanilla, alueellisella ja vesistöaluekohtaisella tasolla. Tarkastelu yhdistää ns. sinivihreän infrastruktuurin harmaalla lähestymistavalla keskittyen sekä monitoimivuuteen että resilienssiin ääriolosuhteissa. Konsepti sisältää sekä tulvansuojelun, kuivuuden siedon että veden laadun.
Merien rannikot kärsivät äärisäänvaihteluista
Itämerellä tehtyjen tutkimusten mukaan rannikoiden pehmeät kalliot altistuvat muutoksille sekä merten että maanpinnan yläpuolisille prosesseille. Analysoitaessa kvantitatiivisilla menetelmillä rantakallioihin ja niiden lähirantoihin vaikuttavia tekijöitä morfologisten indikaattorien avulla, jotka oli saatu maanpinnan laserskannausdatasta, pystyttiin arvioimaan kallioiden reagoimista äärisääilmiöihin. Tarkastelussa jokainen tutkimusalue sisälsi ainutlaatuisen riippuvuuden eroosioprosessin ja hydrometeorologisten olosuhteiden välillä sekä myrskyjen aikana että niiden välisinä ajankohtina. Kallioiden ranta-alue havaittiin alttiiksi äärimmäisille vedenpinnan tasoille ja intensiivisen kosteuden jaksoille.
Järvet ovat alttiita ilmastonmuutokselle
Kylmän veden järvet ovat hyvin alttiita ilmastonmuutokselle. Eräässä tutkimuksessa esitettiin tietokanta tulevaisuuden tutkimukselle ja hoidolle paikallisten ja kansainvälisten ympäristöajurien yhteisvaikutuksena ruokaketjuille koskien nieriää ja taimenta Fennoskandiassa. Kirjallisuuden avulla tehtiin synteesi käyttäen kolmea pääajuria, jotka koostuivat järven sijainnista ja saavutettavuudesta, järven pinta-alasta ja morfometriasta sekä kalayhteisön koostumuksesta. Nämä ajurit vaikuttavat merkittävästi monimuotoisuuteen ja ravinnon alkuperään ja määrään kalaverkoissa, ja lopulta nieriä- ja taimenpopulaatioiden kokonaisrakenteeseen.
Litium ja fosfori vaikuttavat vesien laatuun
Litiumilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen lieventäjänä, mutta sillä on suuri vaikutus vesiin ja koko yhteiskuntaan sen koko eliniän ajan. Avolouhoslouhinta, suolaveden haihdunta ja uudet suorat litiumin uuttomenetelmät vaikuttavat eri tavalla sekä veden laatuun että määrään, mikä voi johtaa vesipulaan ja veden saastumiseen. Litiumin koko elinkaaren ajalle tehty kumulatiivisten vaikutusten analyysi paljastaa sekä avolouhinnasta ja suolaveden haihdunnasta johtuvia vaikutuksia että makeanveden tarpeen lisääntymistä uusilla teknologioilla kuten myös jätevesien aiheuttamaa rasitusta prosessoinnissa, kemiallista saastumista patterituotannossa, veden käyttöä viilentäjänä energian varastoinnissa ja veden laadun muutoksia kierrätyksessä. Litiumin elinkaarianalyyseissä tulisikin huomioida alueellinen vaikutus tuoreen veden käytössä litiumin suorassa uutossa, jätevesisaastuminen, viilennysvesi ja kierrätyshasardit prosesseissa.
Suomen Saaristomeri kärsii runsaasta fosforista. Veden laatu riippuu happitilanteesta ja merenpohjan sedimenteistä. Arvioitaessa fosforin vapautumista pitkällä aikavälillä sedimenteistä, fosforipitoisuuksissa on spatiaalista vaihtelua. Aluespesifiset fosforin vapautumisen arviot sisältyvät veden laadun malleihin, jota käyttävät paikalliset viranomaiset. Tämä lisää mallien luotettavuutta arvioitaessa ihmisen toiminnan vaikutuksia veden laatuun Saaristomerellä.
Metsäpalot vaikuttavat vesistöihin
Metsäpalot voivat dramaattisesti muuttaa pintakasvillisuutta ja maaperän ominaisuuksia laajoilla alueilla johtaen merkittäviin siirtymisiin valumissa, virtauksissa ja veden laadussa. Neljän laajan luonnonpalon vaikutuksia selvitettiin USA:ssa tarkastelemalla yhdeksän palaneen alueen valuma-alueiden virtaumia yhdessä meteorologisen datan avulla. Vesitilannetta vertailtiin paloja edeltävien ja jälkeisten ajanjaksojen välillä. Tarkastelussa havaittiin, että vaihtelu kokonaishaihdunnassa jaettuna sadannalla palon jälkeen oli yhteydessä valuma-alueen kaltevuuden, korkeuden, geologian, muodon ja paloa edeltävän kasvillisuuden kanssa.
Juha Kaitera
Juha Kaitera toimii Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana. Hän on myös dosentti Oulun yliopistossa erikoisalueenaan ’Ruostesienten epidemiologia’. Kirjoittaja toimii Valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana teemassa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet.