Kaatopaikkakaasun jatkojalostus – KAJASTUS

Hankkeen keskeiset tavoitteet ja kohderyhmät

Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomi on asettanut tavoitteet vähentää päästöjään 60 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Ympäristöministeriön julkaiseman ilmastovuosikertomuksen mukaan päästöt ovat laskeneet energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan. Tämä vaatii toimia erityisesti taakanjakosektorilta ja siten myös jätehuollolta.

Ennen vuoden 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa loppusijoitusalueille vietiin runsaasti biohajoavaa jätettä, joka tuottaa voimakasta kasvihuonekaasua, metaania. Tämä teki loppusijoitusalueista ja jätehuollosta yhden Suomen suurimmista päästölähteistä.  Vaikka orgaanisen jätteen käsittely muuttui lain myötä, aiemmin loppusijoitetut jätekuormat jatkavat metaanin tuottamista vielä vuosikymmeniä. Kaatopaikkakaasun talteenotto ja jalostaminen ovat avainasemassa metaanin hyödyntämisessä, mutta osaaminen on paikallista ja pirstoutunutta. Metaania voidaan soihduttaa, mutta tämä menetelmä tuhoaa sen potentiaalin energianlähteenä. Vaikka kaatopaikkakaasua käytetään teollisuudessa ja kiinteistöjen lämmityksessä, se ei ole saavuttanut liikennekäyttöä teknisten kustannusten vuoksi.

Kaatopaikkakaasussa esiintyvä metaani vähenee jatkuvasti, ja kaasun epäpuhtaudet, kuten rikki, voivat tehdä siitä käyttökelvotonta.   Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen muuttavat jätehuollon haasteen hyödyksi. Talteen otettu metaani voidaan jalostaa energiaksi, joka korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja edistää energiatehokkuutta, mikä tukee vihreää siirtymää ja kestävää energiantuotantoa.

Toimenpiteet

Hanke keskittyy kaatopaikkakaasun käsittelyn haasteisiin ja ratkaisujen löytämiseen sekä tiedon laajempaan jakamiseen. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki hyödynnettävissä oleva metaani saadaan talteen ja hyödynnettyä tehokkaasti, mikä edistää merkittävästi Suomen päästötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hankkeessa laaditaan mittaus- ja säätötyökalu kaatopaikkakaasun talteenottoon, toteutetaan pilottitoimenpiteitä kaasuntuotannon ja talteenoton parantamiseksi ja luodaan tulevaisuuden  kaasuntuotannon tiekartat jätehuoltoyhtiöille.

Tuloksia esitellään valtakunnallisilla seminaaripäivillä, ja rakennetaan pohja valtakunnalliselle kaatopaikkakaasuun erikoistuneelle työryhmälle, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Työryhmä mahdollistaa kohdennetun tiedon jakamisen kaatopaikkakaasun energian hyödyntämisestä.  Yhteenvetona hanke pyrkii vastaamaan kansallisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, ratkaisemaan kaatopaikkakaasun käsittelyn haasteita ja edistämään kestäviä käytäntöjä kaatopaikkakaasun energian hyödyntämisessä.

Kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä, mikä tekee siitä olennaisen osan vihreää siirtymää ja kestävää energiantuotantoa.

Tavoitellut tulokset ja vaikuttavuus

Hankkeen tuloksena syntyy:
• Työryhmiä: 1 kaasutyöryhmä (TP 5)
• Työpajat: 5 työpajaa, joissa pidetään hanketoteuttajille kaasuntuotannon tiekarttojen työpajat (3 kpl) (TP 4), käynnistetään kaasutyöryhmä (TP 5), tehdään viestintäsuunnitelma (TP 5)
• Tuotteet: 2 tuotetta, mittaus- ja säätötyökalu sekä mallinnustyökalu kaasun tuottopotentiaaliin (TP 2).
• Kaasun tuotantoa ja talteenottoa parantavat pilotit: 8 jätehuoltoyhtiöissä toteutettavaa pilottia (TP 3).
• Webinaareja: 2 julkista koulutustilaisuutta etänä mittaus- ja säätötyökalun sekä mallinnustyökalun käyttöönottoon (TP 5).
• Luennot ja hankkeen esittelyt: 5 tilaisuutta, mukaan lukien verkostoitumistilaisuus, KIVOn tapahtumat (3 kpl), Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tapahtuma, energiaviraston Uusiutuvan energian päivä ja JHY:n tapahtuma.
• Julkaisuja: 1 kokoelmajulkaisu CircHubs-sivustolle, joka sisältää kaikki selvitykset ja yhteenvedon kaikista tuloksista. Kokoelmajulkaisu koostuu seuraavista selvityksistä ja raporteista:
o Selvityksiä: 9 kpl: Lainsäädännöllinen viitekehys (TP 1), Kaatopaikkakaasun nykytilanne Suomessa ja maailmalla (TP 1), Pitkän aikavälin tuottopotentiaalin mallintamistyökalu (TP 2), Mittaus- ja säätötyökalun käyttö (TP 3), Kaasuntuotannon kehittämispilottien raportit, Prosessikuvaus kaasudatan keräämisestä sekä Kaasumittausten vuosikello (TP 3), Kaasun jalostus- ja käsittelyteknologiat tulevaisuudessa sekä Kaasun tuotannon tiekartat (TP 4).
o Huom! Lainsäädännöllinen viitekehys julkaistaan lisäksi erillisenä julkaisuna heti valmistuttuaan, koska se on tärkeä jätehuoltoyhtiöille. Lisäksi se liitetään kokoelmajulkaisuun
• Medianäkyvyys: Näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja sekä paikallisessa että valtakunnallisissa tiedotusvälineissä

Miten tulokset jalkautetaan koko Suomeen?

Hankkeessa olevan viestintäsuunnitelman mukaisesti viestintäkanavia käytetään laajasti ja ulkoista viestintää tehdään koko hankkeen ajan.