Hukkapuumateriaali kiertoon!
Puu on kestävä materiaali, jonka pitkäaikainen käyttö materiaalina polttoainekäytön sijaan on ilmastoystävällistä. Mitä pidempään puutuotteet pysyvät käytössä, sitä pidempään pysyy puuhun sitoutunut hiili poissa ilmakehästä. Puutuotteet toimivat siis hiilivarastona, minkä vuoksi on tärkeää, että puu pysyy tuotteina mahdollisimman pitkään, eikä sitä polteta heti ensimmäisen käytön jälkeen, jolloin puun elinkaari katkeaa ja siihen sitoutunut hiili vapautuu.
Polttoon puuta päätyy mm. sahateollisuudesta ja rakentamisen eri vaiheista. Sahateollisuuden neitseelliset puusivuvirrat hyödynnetään jo varsin hyvin, koska tuotantolaitos käyttää omat sivuvirtansa usein omaan energiantuotantoonsa ja loput ohjataan joko sellunvalmistukseen tai esimerkiksi lastulevyteollisuuden käyttöön. Sen sijaan jo kertaalleen käytetty puumateriaali, kuten purkupuu ja jätteeksi luokiteltu puu, ovat materiaaleja, joilla ei tällä hetkellä ole muuta kuin polttoainekäyttöä. Hämeen ammattikorkeakoulu yhdessä Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkii parhaillaan käytöstä poistuneen puumateriaalin uudelleenkäyttömahdollisuuksia Euroopan Unionin osarahoittamassa PUMASKA-hankkeessa.
Miksi juuri puujäte on tärkeää saada kiertoon?
Useilla toimialoilla puujätteen osuus kokonaisjätemäärästä on merkittävä, ja siitä suurin osa ohjautuu polttoon, vaikka se voitaisiin kaskadiperiaatteen mukaisesti käyttää uudelleen tai kierrättää. Etenkin rakennus- ja purkualalla kierrätystavoitteisiin pääsy on hankalaa. Myös kansalliset kierrätystavoitteet ja EU-sääntely ohjaavat toimintaa asettaen vaatimuksia materiaalien kiertotalousasteelle. Vuonna 2021 kaikesta rakennus- ja purkujätteestä kierrätettiin 56,6 prosenttia, kun EU:n asettama tavoite, joka tulee saavuttaa vuoteen 2027 mennessä, on 70 prosenttia (Ympäristö.fi, 2024). Kun tarkasteluun otetaan pelkkä puujäte, materiaalina hyödynnettäväksi päätyy vain noin 3,5 prosenttia ja loput 96,5 syntyvästä jätepuusta poltetaan energiaksi. Puujätettä eniten tuottavat sektorit ovat paperi- ja kartonkiteollisuus, saha- ja puutuotteiden valmistus sekä rakentaminen (Tilastokeskus). Puun polttaminen energiaksi ei ole EU:n jätehierarkian mukaan kierrättämistä tai uudelleenkäyttöä, minkä takia puujätteen polttaminen laskee mm. rakennus- ja purkutyömaiden kierrätysprosenttia. (Direktiivi 2008/98/EY) Jotta kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa, on käytetyn puun materiaalihyödyntämistä lisättävä.
Jotta puun energiahyödyntämistä voidaan vähentää, tarvitaan tilalle enenevissä määrin päästöttömiä energiantuotantomuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa.
Puun kiertotalouden edellytykset
Puujätteiden kiertotalous edellyttää tahtotilaa sekä jätteen tuottajilta että käsittelijöiltä, ja toimintaa ohjaa ensisijaisesti sen kannattavuus. Jos kierrättäminen vaatii paljon resursseja tai se on muutoin hankalasti toteutettavissa, se ei toteudu. Jo tuotteita kehitettäessä olisi syytä huomioida, kuinka pitkään ne kestävät käytössä, miten helppo ne tai niiden komponentit ovat kierrättää, kuka tuotteet toimittaa kierrätykseen ja millä tavalla niitä jatkokäsitellään. Kiertotalouden merkittävä parantaminen vaatii suurten materiaalimäärien hallintaa, sekä laadunhallintaa, jotta syntyvät jakeet voidaan mahdollisimman helposti ja tehokkaasti jatkojalostaa niille sopivaan käyttöön. Haasteena puuteollisuuden ja rakennussektorin jäte- ja sivuvirtojen materiaalihyödyntämisessä on ratkaisujen puute suurille materiaalimäärille. Puujätteen puolella kierrätysmateriaalin uudelleenkäyttöä ei ole infrastruktuurin puutteen vuoksi mahdollistettu samalla tavalla kuin esimerkiksi yhdyskuntajätteen, jossa esimerkiksi pahvi, paperi, pullot ja tölkit lajitellaan ja kierrätetään tehokkaasti. Käytännössä ainoa puutuote Suomessa, jolle on olemassa oleva kierrätysjärjestelmänsä, ovat kuormalavat, mutta sekin perustuu täysin ehjien ja standardinmukaisten lavojen uudelleenkäyttöön, ei niinkään jätteen kierrättämiseen.
Tarve uudenlaisille innovaatioille käytöstä poistuneen puun hyödyntämiseksi materiaalina
Euroopassa puumateriaalia hyödyntävä lastu- ja kuitulevyteollisuus on merkittävää, mutta Suomessa varsin pientä. Suomessa levyteollisuus käyttää valmistuksessa raaka-aineena sahateollisuudessa syntyvää neitseellistä haketta tai purua, eikä kysyntää kierrätyspuuraaka-aineelle ole. Suomesta kuitenkin viedään kierrätyspuumursketta lastulevyteollisuuden raaka-aineeksi ulkomaille. Mahdollista olisi hyödyntää enemmän kotimaisia kierrätysvaihtoehtoja, joista jo tunnistettuja ovat lastulevynvalmistuksen lisäksi esimerkiksi puumuovikomposiitin valmistus, biohiilen valmistus, käyttö kompostoinnin tukiaineena ja kasvualustoissa sekä puutavaran uudelleenkäyttö tai valmistelu uudelleenkäyttöön.
Pumaska-hankkeessa haemme ratkaisuja käytöstä poistuneen puumateriaalin kierrätysasteen nostoon ja elinkaaren pidentämiseen. Suomessa ollaan puurakentamisen kiertotaloudessa vielä kaukana tavoitteista. Hankkeen alussa huomasimme, että Suomessa ei ole toimivaa järjestelmää eikä liiketoimintaa rakennus- ja purkupuujätteiden hyödyntämiseen muutoin kuin energiana. Uudenlaisten hyödyntämistapojen löytämiseksi toteutamme käytännön kokeiluja purkupuun ja sahasivuvirtojen lajitteluun ja saatavuuteen liittyen, sekä tutkimme puumateriaalien koostumusta ja käsittelyprosesseja erilaisiin sovelluksiin, kuten kasvualustoihin ja levytuotteisiin sopiviksi materiaaleiksi. Kierrätyspuun hyödyntämistä on tutkittu jonkin verran ennenkin ja tiedetään, että haasteina saattavat olla materiaalin puhtaus ja kierrätyspuun ominaisuudet verrattuna neitseelliseen materiaaliin. Pumaska-hankkeessa meneillään onkin käytännön tutkimus, jossa tarkoituksena on parantaa kierrätyspuuhakkeen soveltuvuutta kasvien kasvualustamateriaaliksi kompostoinnin sekä erilaisten käsittelyiden avulla.
Hankkeessa myös lasketaan eri puumateriaalien kierrättämisen vaikutuksia hiilipäästöihin ja edistetään kiertotalouden toteutumista puumateriaalien paremman lajittelun ja kierrätyksen kautta. Alkukartoituksessa ilmi tuli esimerkiksi rakennus- ja purkutyömaiden usein vielä puutteellinen puumateriaalin kierrättäminen. Edelleen tänä päivänä materiaalijakeiden tarkemman lajittelun puuttumista perustellaan aikatauluhaasteilla, erottelua pidetään myös työläänä ja kustannuksia lisäävänä ratkaisuna. Puumateriaalin kierrättämistä pyrimme hankkeessa parantamaan käytännön sovelluskohteiden kehittämisen lisäksi lisäämällä tietoisuutta olemassa olevista mahdollisuuksista, sekä vaikuttamalla yritysten sisäisiin asenteisiin kierrättämistä kohtaan. Pitkällä aikavälillä hankkeen odotetaan parantavan rakennusteollisuuden sivuvirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja nostavan puun kierrätysastetta, minkä seurauksena myös primäärisen puuraaka-aineen materiaalitehokkuus kasvaa ja puun käytöstä aiheutuva hiilijalanjälki pienenee.
Lähteet:
Ympäristö.fi. (2024). Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta. https://www.ymparisto.fi/fi/kestava-kierto-ja-biotalous/kierratys-ja-jatteet/valtakunnallisen-jatesuunnitelman-seuranta
Tilastokeskus. (2024). 12qw — Jätteiden synty toimialoittain, 2017-2022. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__jate/statfin_jate_pxt_12qw.px/
Direktiivi 2008/98/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32008L0098