Vihreän siirtymän monet rahoitusmahdollisuudet

Vihreä siirtymä on muutos kohti ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioivaa kestävää taloutta. Muutos on välttämätön, jotta luonnon tila säilyy hyvänä ja Suomi elinvoimaisena. Talouskasvu ei ole kestävällä pohjalla, koska se perustuu tällä hetkellä luonnonvarojen ylikulutukseen. Jos haasteisiin ei kiireisesti tartuta, luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutoksen seuraukset lisäävät kustannuksia niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille, mutta myös yksittäisille ihmisille. Toisaalta, yrityksille ja Suomen taloudelle vihreä siirtymä tuo mahdollisuuksia, koska puhtaille ja vähäpäästöisille, luonnon tilaa parantaville ratkaisuille on tarvetta ja kysyntää maailmanlaajuisesti. Vihreää siirtymää voi viedä konkreettisesti eteenpäin esimerkiksi teknologisia ratkaisuja tai yhteistyö- ja toimintamalleja kehittämällä ja pilottihankkeilla. Monenlaisia toimia tarvitaan.

Valtakunnalliset hankkeet lisäävät kansallista yhteistyötä

Ympäristöministeriön (YM) rooli on olla suunnannäyttäjä ja vihreän siirtymän edistäjä muun muassa lainsäädännön kehittämisen, vaikuttamistyön ja erilaisten hankkeiden kautta. Yksi esimerkki konkreettisista toimista on ympäristöministeriön vetovastuulla toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) valtakunnallinen vihreän siirtymän teemakokonaisuus. Siinä myönnetään avustuksia kehittämishankkeille, jotka tähtäävät energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseen ja kiertotalouden ratkaisuiden kehittämiseen.

Jo yksitoista vihreää siirtymää eri näkökulmista edistävää hanketta on käynnissä, ja juuri nyt auki olevasta hausta odotetaan valtakunnallisia suunnannäyttäjiä vihreän siirtymän saralla. Tavoitteena teemakokonaisuudella on edistää uusia avauksia, jotka voivat olla esimerkiksi teknologisia ratkaisuja, toimintamalleja tai vaikka tiedon jalkautuksen toimenpiteitä. Hankkeiden tulosten tulee olla hyödynnettävissä mahdollisimman laajasti, ja jo lähtökohtaisesti hankkeissa tulee olla toimijoita eri puolilta Suomea. Myös muiden rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen tulosten jatkokehittämiseen ja skaalaamiseen on kannustettavaa. Tähän tarvitaan myös toimivaa yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa, jotta jatkohankkeita voidaan viritellä esimerkiksi alue- ja investointirahoituksella ja jotta varmistetaan tulosten juurtuminen käytäntöön.

Tiedonvaihto alueiden kanssa on tärkeää myös valtakunnallisten kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja teemakokonaisuuden sisältöjen määrittelemiseksi. Toukokuussa olimme kansainvälisen vierailijaryhmän kanssa opintomatkalla Itä-Suomessa. Opimme, kuinka vihreää siirtymää edistetään monipuolisesti niin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman (AURA) rahastoilla kuin muilla kansallisilla ja kansainvälisillä investoinneilla. Oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä pyritään ratkomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) avulla. Alueella on paljon potentiaalia siirtymän konkreettisessa toteutuksessa, muun muassa Pohjois-Karjalassa on vireillä uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan, erityisesti aurinkopuistoihin, liittyviä investointeja sekä monipuolista vihreää siirtymää tukevaa tutkimusta ja osaamista. Haasteitakin on, kuten tuulivoiman täysimääräisen hyödyntämisen esteet sijainnista johtuen. Tahtotila ja sitoutuminen vihreän siirtymän edistämiseen tulivat vierailulla vahvasti esiin.

Muut ohjelmat ja instrumentit mahdollistavat kokonaisvaltaisen lähestymisen

EU-rahoitusohjelmia kannattaa tarkastella laajemminkin, jotta niiden mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä kattavasti eri tyyppisiä toimenpiteitä varten – kehittämiseen, tutkimukseen, innovointiin, investointeihin ja tiedon levittämiseen. Ympäristöministeriössä vaikutamme useisiin rahoitusohjelmiin ja -välineisiin, jotka kohdentuvat vihreän siirtymän toimiin. Yhtenä esimerkkinä haluamme nostaa esiin EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission, joka on osoittautunut myös kansallisella tasolla hyväksi välineeksi lisätä alueiden ja kuntien tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä vaihtaa kokemuksia ja osaamista. Suomalaiset toimijat ovat onnistuneet hyödyntämään rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman missiohakujen kautta, ja toivottavasti nyt käynnissä olevassa haussa osallistujien määrä laajenee. Mission toimeenpanoa edistämään on perustettu myös kansallinen verkosto, jota koordinoi ELY-keskuksen kansallinen ilmastoyksikkö.

Toinen esimerkki EU-tasolla kilpaillusta avustusrahoituksesta on LIFE-ohjelma. LIFE on ympäristöön, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuva EU-rahoitusohjelma, josta Suomessa vastaa ympäristöministeriö. YM toimii myös kansallisena yhteyspisteenä. Mahdollisia hakijoita ovat samat ryhmät kuin valtakunnallisessa EAKR:ssa eli korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kunnat, yritykset ja järjestöt. LIFE kannustaa myös kansainvälisiin kumppanuuksiin. Viime vuosina suomalaiset hakijat ovat menestyneet monissa ohjelman hauissa EU:n keskiarvoa paremmin. LIFE:n uusimpana alaohjelmana on siirtyminen puhtaaseen energiaan (CET), joka on yksi parhaillaan käynnissä olevan haun painopisteistä.

Kannustamme tutustumaan lisäksi Interreg Europe -ohjelmaan, joka on hyvä väline tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihdon ja levittämisen edistämiseen myös vihreän siirtymän saralla. Hankkeiden kautta saatujen oppien, toimintatapojen ja käytäntöjen jatkokehittämiseen ja pilotointiin kannattaa panostaa – aina ei tarvitse aloittaa alusta, vaan voi hyödyntää mahdollisuuksien mukaan muualla hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Investointeihin vipuvartta vihreän siirtymän lainatakauksilla

Siinä vaiheessa, kun yritys tarvitsee investointia liiketoiminnan laajamittaiseen skaalaamiseen tai vaikkapa tuotantolaitokseen, lainamuotoinen rahoitus astuu usein kuvaan. Ympäristöministeriö on tehnyt yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa komission markkinaehtoisen rahoitusohjelman InvestEU:n käyttöönotosta vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Ohjelman puitteissa Suomessa toimivat pankit myöntävät EIR:n takaamia lainoja ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin investointeihin. Investoija hyötyy tästä niin sanotusta kestävyystakauksesta edullisempina lainaehtoina kuten matalampana korkona, pienempinä vakuusvaateina tai pidempänä laina-aikana. Rahoituksen saatavuus riskisempiin hankkeisiin kuten esimerkiksi uuden päästöjä vähentävän teknologian investointeihin paranee takauksen ansiosta.

InvestEU:n kestävyystakausohjelma soveltuu monenlaisiin ympäristökestävyyden investointeihin, ja lisäksi energiatehokkuutta parantavat investoinnit pk-yrityksissä ja rakennuskannassa voivat saada siitä vauhtia. Valtakunnallisten vihreän siirtymän EAKR-hankkeiden jatkohankkeissa onkin hyvä tunnistaa myös tämän ohjelman mahdollisuudet. Esimerkiksi kiertotalousteemassa toteutettava kokeilu laitteiden uudelleenvalmistuksen toimintamallin kehittämiseksi voisi konkreettiseen yrityksen investointivaiheeseen siirtyessä hyötyä lainatakauksesta, joka vähentää pankin riskiä uudentyyppisen toiminnan rahoittamisessa ja helpottaa yrityksen rahoituksen saantia. Kestävyystakauslainoja voi saada esimerkiksi myös ilmastonmuutoksen sopeutumista parantavien kaupunkirakenteiden toteuttamiseen sekä investointeihin, joilla vahvistetaan rakennusten kestävyyttä äärioloissa.

Valtakunnallisista hankkeista ponnistaa uusia vihreän siirtymän ratkaisuja. Tulosten vaikuttavuuden maksimoimiseksi kannattaa jo suunnittelun yhteydessä miettiä kokonaisvaltaisesti tulosten leviämistä, juurtumista ja jatkohankkeita. Siinä vaiheessa on hyvä tuntea myös rahoituksen eri vaihtoehtoja, jotka soveltuvat elinkaaren eri vaiheisiin. EU-rahoitusviidakkoon eksyy helposti, mutta neuvontaa on aina saatavilla!