Kansainvälisessä kiertotalouden hankekirjossa mielenkiintoisia painotuksia
Minulla oli mahdollisuus osallistua Italiassa toukokuussa järjestettyyn kiertotalouden symposiumiin (Symposium of Circular Economy and Urban Mining (SUM) 2024). Tapahtuma oli omalta osaltaan ikkuna kiertotalouden kansainvälisiin hankkeisiin, toki pääosaltaan eurooppalaisiin.
Symposium järjestettiin seitsemännen kerran ja kokosi yhteen, tällä kertaa Caprin saarelle, yhteensä 170 osallistujaa 28:sta eri maasta. Symposiumia organisoi kansainvälinen International Waste Working Group (IWWG), joka julkaisee myös Detritus-nimistä tieteellistä sarjaa. Käytännön järjestelyistä ja symposiumin ohjelmasta vastasi italialainen Padovan yliopisto yhdessä kahdeksan muun yliopiston kanssa.
Esityksiä symposiumissa oli lähes 140, jotka oli jaoteltu perinteiseen tapaan pienempiin aihealueisiin ja työpajoihin. Kaikille yhteisissä tilaisuuksissa keskityttiin kiertotalouden keskeisiin ja vielä avoimiin, ratkaistaviin kysymyksiin:
- Kiertotalous käytännössä, lainsäädännön kehitys ja tietämyksen aukot
- Kestävä tekstiilien hallinta – mitä vielä puuttuu, jotta tekstiilien kierrätys etenisi
- Kiertotalouden taloudellinen tarkastelu
- Erilaiset nielut kiertotaloudessa
Työpajoissa, joissa yhteisille keskusteluille oli varattu enemmän tilaa, nostettiin esiin seuraavia aiheita:
- Lämpökäsittely kiertotaloudessa
- Harvinaisten maametallien kierrätys – strateginen tarkastelu
- Nuorten rooli kiertotaloudessa
- Kiertotalous ja biodiversiteetti
- Kiertotalous maatalousyrityksissä
- Aurinkokennoihin liittyvä kiertotalous
- IoT – sovellukset biojalostamoissa
- Puumateriaalin kierrätys
- Sähköisten ajoneuvojen ympäristökestävyys
- Yhteistyöhön perustuva jätehuolto kehittyvissä maissa
- Ympäristökasvatus ja -viestintä
Perinteisten sessioesitelmien aihealueita olivat:
- Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut
- Jätteen loppukäyttö ja loppusijoitus
- Biojalostamot
- Päätöksenteon työkalut kiertotaloudessa
- Hyönteisten rooli kiertotaloudessa
- Sosiaalis-taloudellinen näkökulma rakentamis- ja purkujätteen kiertotaloudessa
- Kierrätysraaka-aineista valmistettujen tuotteiden laatu
- Terveysnäkökulma ja muut avoimet kysymykset kiertotaloudessa
- Sähkölaite- ja aurinkokennotekniikan jäte
- Viestintä ja kasvatus
- Kriittiset ja strategiset raaka-aineet
- Kaatopaikkojen louhinta
- Alueellisia esimerkkejä kiertotaloudesta
- Pienpartikkelit ja mikromuovi kiertotaloudessa
- Kiertotalous kehittyvissä maissa
- Jätevesien käsittely ja kiertotalous
- Paristot ja akut
- Kiertotalous teollisuudessa
- Biomuovit
- Kiertotalouden talous ja rahoitus
- Kiertotalouden rooli muotiteollisuudessa
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta oli hyönteisiin liittyvät hankkeet. Aiheiden kirjo ja hypetys ei esityksissä korostunut enää kuten muutamia vuosia sitten, vaan nyt oltiin jo syvemmällä. Kaikki esitelmät liittyivät mustasotilaskärpäsen toukkaan. Puheenvuoroissa esiteltiin pitkälle vietyjä ja jo käytännön sovelluskohteita hakevia tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Toukkaa oli hyödynnetty muun muassa biofilmin ja biodieselin raaka-aineena. Henkilökohtainen suosikkini oli innovaatio, jossa mustasotilaskärpäsen toukkaa kasvatettiin jäteveden pinnalla erityisessä muovisessa kennostossa. Toukat kirkastavat jäteveden muutamassa päivässä, mutta toki vesi vaatii vielä jäteveden puhdistusprosessin, jotta DOC-arvo (Dissolved Organic Carbon; liuennut orgaaninen hiili) saadaan riittävän alhaiseksi. Sadonkorjuu eli toukkien erottaminen kennostosta, oli sekin viety jo pitkälle, joskin eri vaihtoehtoja vielä mietittiin.
Symposiumissa oli myös oma osastonsa vanhojen kaatopaikkojen louhintaan. Monin paikoin Euroopassa, tiheämmin asutuilla ja edelleen kasvavilla alueille ei voida välttyä siltä, että vanha kaatopaikka joudutaan joskus osittain tai jopa kokonaan poistamaan rakennusten tai teiden tieltä. Toiminta on luonnollisesti tiukasti säädeltyä, mutta se antaa samalla tutkijoille ja innovaattoreille mahdollisuuden selvittää, voitaisiinko kaatopaikkajätteestä erotella hyötyjakeita uudelleen kiertoon, mikä parhaassa tapauksessa voisi osittain kompensoida kustannuksia. Monien projektien lopputulemana oli, että kaatopaikka ei ole kaivos vaan pikemminkin kustannusnielu, josta harvoin saadaan kustannuskompensaatiota. Kaatopaikka-asiat ovat kuitenkin monitahoisia ja kun mukaan otetaan luontoarvot, lopullinen ratkaisu voi tosiaankin olla kaatopaikan ainakin osittainen poisto.
Oma mielenkiintoinen aiheensa oli kiertotalouden rooli muotiteollisuudessa, melkeinpä niin sanottu must-aihe, Italiassa kun oltiin. Esitysten aiheet käsittelivät muotiteollisuuden toimitusketjujen kestävän kehityksen edistämistä, kuluttajien käyttäytymistä ja suuntaamista biotalouden suuntaan.
Esitysten aiheet ovat edelleen nähtävissä symposiumin sivuilla.
Kirjoittaja
Ilpo Pölönen
Ilpo Pölönen on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkijayliopettajana ja Valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana.