Vihreä siirtymä ja energia- ja materiaalitehokkuus puu- ja hybridirakentamisessa
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tähtää kasvihuonekaasujen nettopäästöjen lopettamiseen ja samalla kestävään energiahuoltoon EU-maissa vuoteen 2050 mennessä. Tähän pyritään ennen kaikkea parantamalla merkittävästi energiatehokkuutta. Materiaali- ja energiatehokkuus käyvät käsi kädessä, joten valmistavan teollisuuden ja rakentamisen materiaalivalinnat vaikuttavat olennaisesti päästöihin.
Ohjelman yksi teema onkin energia- ja resurssitehokkuus muun muassa rakentamisessa, kunnostamisessa ja niiden arvoketjuissa. EU:n komissio on myös julkaissut toukokuussa 2023 päivitetyn päästökauppadirektiivin, joka kattaa rakentamisen ja rakennusten erillislämmityksen, nykyisen päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisen polttoaineen sekä tieliikenteen.
Suomen saamissa maakohtaisissa suosituksissa kannustetaan keskittämään investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa painotetaankin vihreää siirtymää, fossiilitonta biokiertotaloutta ja ilmastotavoitteisiin vastaamista, mutta myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista, taustalla kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Visiona on, että Suomi nousee energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Tähän on tarkoitus päästä muun muassa vähentämällä rakentamisen energiankulutusta ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin sekä kehittämällä vähäpäästöistä rakentamista, energiansäästöä kokonaisuudessaan ja sähkönkäytön kulutusjoustoa rakennusten käytössä sähkön tarjontatilanteen mukaan.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulleen rakentamisen uudistetun lainsäädännön toimeenpano ja vähähiilisen kestävän rakentamisen TKI ovat tärkeitä kehitysaskeleita, jotka edistävät välillisesti erityisesti puu- ja hybridirakentamista, varsinkin julkisella sektorilla ja kerrostalojen rakentamisessa. Puumateriaalin lukuisia etuja voidaan hyödyntää sellaisenaan ja yhdistelmäratkaisuissa betonin, teräksen, kiven, lasin ja komposiittien kanssa. Etuja ovat esimerkiksi pitkäaikainen hiilen sidonta, materiaalin keveys ja muokattavuus sekä uusiutuva, uudelleen käytettävä ja kierrätettävä raaka-aine ja tuotteiden valmistuksen lähes suljetut materiaali-, energia- ja vesikierrot.
Rakentamisen arvoketjun energia- ja materiaalitehokkuutta voidaan nostaa rakennusten ja rakennusosien uudelleen käytöllä ja muokkauksella toisenlaisiin rakennustarkoituksiin ja kierrätyksellä uusiksi tuotteiksi sekä valmistuksen sivuvirtojen ja rakennus- ja purkujätteiden tehokkaalla hyödyntämisellä materiaali- ja energiatuotteiksi. Hiilineutraaliuden, vähäpäästöisyyden ja kokonaiskestävyyden tarkasteluissa on tähän asti puhuttu lähinnä uudisrakentamisesta, mutta huomiota on tarpeellista siirtää korjaus- ja muuntorakentamiseen, rakennusten elinkaareen ja pitkäaikaiskestävyyteen. Tämä tarkoittaa samalla hiilikädenjäljen painoarvon kasvattamista hiilijalanjäljen rinnalla ja hiilineutraaliuden laskennan systeemirajausten tarkentamista. Todettakoon, että puurakentamisen kehittymisen rinnalla betoni- ja teräsrakentaminen ovat kohentamassa ripeästi ilmastoimagoaan: korvaamalla sementti betonissa vihreän teräksen valmistuksen kuonalla voidaan mahdollistaa sekä teräksen että betonin huomattavasti nykyistä pienemmät kasvihuonekaasupäästöt.
Ympäristöministeriön Puurakentamisen toimenpideohjelma päättyi viime vuoden lopussa, ja sen suositukset päätyivät aineksiksi muiden rahoitusohjelmien suunnittelulle. Ohjelman mukaan nyt ollaan murrosvaiheessa, jossa puu- ja hybridirakentaminen voivat kasvaa ja suomalaista osaamista on saatu viritettyä kansainvälistä kiinnostusta herättävälle tasolle. Perinteisesti konservatiivisella rakennusalalla kaivataan kuitenkin oppimista muilta toimialoilta, uusia tuote-, palvelu- ja arvoverkkoinnovaatioita sekä hyvien käytänteiden kartoitusta ja soveltamista omassa toimintaympäristössä. Rakennusten arkkitehtuurissa ja rakennetun ympäristön suunnittelussa ollaan vähitellen pääsemässä kertakäyttökulttuurista kiertotalousmaailmaan, jossa talojen, tonttien ja muun infrastruktuurin kokonaisuus on tärkeä. Asuinalueilla pystytään tulevaisuudessa kenties toimimaan entistä enemmän paikallisesti, mikä voi näkyä myös energiaomavaraisuuden kasvuna (maalämpö, aurinkopaneelit, pientaloalueiden energiayhteisöt).
Ympäristöministeriön vihreän siirtymän valtakunnalliset haut ovat yksi rahoitusinstrumentti, jolla edistetään EU-lähtöisiä ja kansallisia tavoitteita vuosina 2021–2027. Kyseisten hakujen teemoihin kuuluu edellä nostettuihin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen ja soveltamiseen liittyviä toimenpiteitä. Seuraavan haun pääteemat ovat Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.
Verkkosivut: https://valtakunnallinenvihreasiirtyma.fi/teemat/
Kirjoittaja
Erkki Verkasalo
Erkki Verkasalo toimii Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina. Hän on myös Puumiehet ry:n hallituksen puheenjohtaja. Kirjoittaja toimii Valtakunnallisessa vihreän siirtymän koordinaatiohankkeessa asiantuntijana teemoissa Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.